Cleantech-huijaus verovaroilla

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n In­fra- ja ympäristöjoh­ta­ja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonalan  mukaan "Cleantech-termi lanseerattiin Suomessa käyttöön alun perin brändäys-tarkoituksessa. Tavoitteeksi otettiin, että Suomi saataisiin maailmalla tunnetuksi ympäristöbisneksen kärkimaana. Nyt kun cleantechiä on alettu käyttää yleiskäsitteenä, monet ovat hämmentyneitä, mitä se oikein pitää sisällään."

Brändäystä koko Cleantech-termi onkin: Se on suunniteltu alunperin yritystukien lypsyautomaatiksi elinkeinoelämän vaikuttajielle ja parantamaan yritystensä yrityskuvaa eli brändiä. Tavoite ympäristöbisneksen kärkimaana on epäonnistunut täysin: kansainvälisen Renewable Energy Country Attractiveness Index (RECAI) mukaan Suomi on 40:n maan listauksella sijanumerolla 36. 

Vuonna 2005 käynnisti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ympäristöohjelman, jonka keskeisenä tehtävänä on edistää suomalaisen ympäristöteknologiaan perustuvan teollisuuden kasvua ja kansainvälistymistä. Ohjelmaan rahoitusmallia suunnitelemaan asetettiin Timo Linnainmaa ja Tarja Teppo (Sitra julkaisuja, 2006: Cleantech –yritysten rahoitusmallit.). Alle laitoin pari kuvaa julkaisusta havainnollistamaan tukien lypsysysteemistä.

Vihreä talous jäi aika lailla sivurooliin, mutta itse ansaintalogiikka Sitran julkaisussa oli niin jalostettu, että muutamassa vuodessa Cleantech-ympäristöteknologia ylitti tuotoillaan metsäteollisuuden. Cleantech Finland kehuu julkisen rahoituksen olevan 40 % ympäristöteknologia bisneksessä. Kuten kaikki tärkeät suomalaiset julkaisut, myös Cleantech Finlandin julkaisu on markkinakelpoisesti tehty englanniksi.

Kuvankaappaus: cleantechfinland.fi

Valtioneuvoston edellyttämät ”prioriteettitoimenpiteet” on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 3, ja ne ovat: 

▪ cleantechin nostaminen maabrändin kärkiteemaksi 
▪ cleantech-investointien edistäminen 
▪ cleantech-demonstraatioympäristöjen luominen ja 
▪ eri hallinnonalat ylittävän Cleantech Finland Boardin perustaminen. 

Valtioneuvoston edellyttämiä toimintaympäristön kehittämistoimenpiteitä on esitetty cleantech-strategian kappaleessa 4, ja ne ovat: 

▪ cleantech-liiketoiminnan edistämisen huomioiminen kansainvälisessä vaikuttamisessa 
▪ hitaiden ja monimutkaisten luvitusprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen 
▪ sääntelyn kehittäminen tukemaan cleantech-innovaatioita ja niiden käyttöönottoa 
▪ tulevaisuuden osaamispohjan varmistaminen tutkimuksella ja koulutuksella. 


Juha Sipilän Green Rock Oy ja Cleantech

"Cleantechissä on erotettava toisistaan business ja niin sanottu regulaatiobusiness. Ensimmäinen on aitoa ja markkinaehtoista, toinen onkin sitten toista maata. Regulaatiobusiness menestyy vain ja ainoastaan silloin, jos markkinat luodaan lainsäädännöllisellä pakolla. Ja niinhän keskustapuolue on paskalain tiimoilta juuri menetellyt. Laitteiden myynnin huimin kasvuvauhti koettiin aikana, jolloin keskustajohtoinen hallitus nuiji kansan vihaaman paskalain läpi soraäänistä piittaamatta. Tulitukea annettiin keskustalaisen Hannele Pokan johtamasta ympäristöministeriöstä. Juha Sipilän Green Rock viritti toimintaansa siten, että se olisi pystynyt valmistamaan valtavan määrän laitteita.

Kuvio on ruma, mutta tulee samalla paljastaneeksi karulla tavalla, mistä paljon mainostetussa cleantechissä on oikein kyse: Suuret massat pakotetaan maksamaan alati tiukkenevan ympäristölainsäädännön varjolla, jolla luodaan harvoille ja valituille rahastusautomaatti."

Ei sovi unohtaa sitä 300:n miljoonan biotalousrahaa, mikä budjettiin lisättiin. Biotalous = Green Rock Oy.

Kehitysyhteistyövarat, Finnfund ja Cleantech 

Teollisen yhteistyön rahasto Oy eli Finnfund on yksi cleantech-yrityksien tuen myöntäjistä. Suomen valtio omistaa Finnfundista 93 prosenttia, valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera 6,9 prosenttia ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 0,1 prosenttia. 

Finnfundin tarkoitus on edistää taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa (DAC) kehitysmaiksi luokiteltujen maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä ohjaamalla henkisiä ja aineellisia voimavaroja näiden maiden teollisen ja muun taloudellisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Finnfund rikkoi Laos-sijoituksellaan Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Vuonna 2012 julkaistu ohjelma toteaa: "Suomi ei rahoita kehitysyhteistyövaroillaan ydin- ja hiilivoimaa tai suurpatoja."

Suomen kehitysyhteistyövaroilla on sijoitettu (veroparatiisiyhtiön kautta) Laosissa rakennettuun patoon, jonka tieltä on pakkosiirretty 6 000 ihmistä, ja jonka epäillään aiheuttavan vakavia ympäristöongelmia. 

Finnfundin patohankkeen takaa löytyy Pöyry. Pakkosiirtoja ja negatiivisia ympäristövaikutuksia Laosissa aiheuttavasta hankkeesta saatava sähkö myydään Thaimaahan. Laosia huomattavasti rikkaampi Thaimaa saa sähkön ja ulkomaiset investoijat, kuten Finnfund, rahat? Kovasti mietityttää, mitä Suomen kehityspoliittisia tavoitteita tällä hankkeella on saatu aikaan.

Finnfund "ei vastaa suoraan kysymykseen siitä, onko yhtiö ollut tietoinen pakkosiirroista ja mahdollisista ympäristövaikutuksista." Suomen hallitus päätti leikata kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä 49 miljoonaa ja antoi Finnfundille 130 miljoonan euron pääomakorotuksen. Finnfund sai 90 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä se on pyytänyt. Finnfundin rahoituksesta päättävät poliitikot eivät tiedä mihin Finnfund sijoittaa ja millaisia kehitysvaikutuksia hankkeilla on. Hallituksen budjettiriihi pidetään 9.–10. syyskuuta. Hallitus antaa esityksen vuoden 2016 talousarvioksi syyskuun lopulla. Budjetista päättää lopullisesti eduskunta.

 Finnfund-laki (291/79)

Sitra jatkaa edelleen ympäristöystävällisen Suomen kehittämistä ja perustaa Climate Leadership Council ry:n vuonna 2014, jonka tarkoitus on auttaa Suomen elinkeinoelämää vastaamaan nykyistä paremmin ilmastonmuutoksen ja vähenevien luonnonvarojen tuomiin uhkiin. Yhdistystä olivat perustamassa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johdolla kuusi suuryritystä: öljy-yhtiö Neste Oil, energiayhtiö Fortum, hissiyhtiö Kone, teknologiayhtiö Outotec, kiinteistötekniikkayritys Caverion ja energiayhtiö St1. Yhdistykseen otetaan jäseniksi yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yksityishenkilöitä ja organisaatioita, jotka toteuttavat toiminnassaan yhdistyksen tavoitteita.

Tässähän ei ole muuta omituista kuin se, ketä Climate Leadership Council ry:n hallitus pitää sisällään: Ei sellainen joukko, jonka voisi yhdistää ekovihreyteen? 

Kaikki Cleantech-tuet näyttävät menevän kohti Sipilän ja elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenistön tilipussia. Etuja ajamaan perustetaan ties mitä eliitin hallinnoimia yksiköitä, tehden kokonaisuuden hallinnasta vaikeaa. Saa nähdä kuinka Suomen käy? Hyvältä ei ainakaan tällä hetkellä näytä.

Finnwatch syyttää valtionyhtiöitä porsaanreikien hyödyntämisestä veroraportoinnissa – "Verotus on todella vaikea kokonaisuus"

Ministeri Toivakka kehitysrahoitusyhtiö Finnfundista: "75 prosenttia rahoituksesta käytetään kaikkein köyhimmissä maissa"

”Käsittämätön päätös” - Finnfund sai 90 miljoonaa euroa enemmän kuin pyysi

Tekstissä otteita virallisista julkaisuista sekä Finnwatchin facebookista haalittua materiaalia.

---