Mikä on TTIP? Ja kuusi syytä, miksi sen pitäisi pelottaa

Vapaakauppaneuvottelut ovat hyökkäys demokratiaa vastaan. Haluaisin äänestää TTIP:ta vastaan, paitsi että...hetkinen, en voi.

Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on sarja kauppaneuvotteluja, joita on toteutettu enimmäkseen salaa EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Tarkoituksena on kahdenvälinen kauppasopimus TTIP, joka karsii lainsäädännön esteitä suuryritysten kaupan tieltä. Asioita, joita esimerkiksi listalla löytyy, on elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat lait, ympäristölainsäädäntö, pankkialan säännöksiä ja rajoituksia yksittäisten kansakuntien toimivaltaan. Se on ylikansallisten suuryhtiöiden pahoinpitely Eurooppaa ja Yhdysvaltoja vastaan.

Ennen kuin TTIP neuvottelut aloitettiin helmikuussa 2014, prosessi on ollut salainen ja epädemokraattinen. Tätä salassapitoa on pidetty koko prosessin ajan käynnissä. Lähes kaikki tiedot neuvotteluista on lähtöisin vuotaneista asiakirjoista ja lehdistön pyyntöjen kautta saadusta informaatiosta. TTIP:n suunnittelua on toteutettu mm. ennen Suomalaisia SOTE sotkuja.

Mutta neuvottelujen peiteltyä luonnetta ei pidä säikähtää, koska se saattaa hyvinkin olla pienin ongelma koko TTIP sopimuksen aikajanalla. Tässä on kuusi syytä, miksi meidän pitäisi pelätä TTIP läpi menoa:


1 Julkiset palvelut

Julkiset palvelut, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tulilinjalla. Yksi tärkeimmistä tavoitteista TTIP sopimuksessa on avata Euroopan julkinen terveydenhuolto, koulutus ja vesihuolto Yhdysvaltalaisille yrityksille. Tämä merkitsee yksityistämistä julkisissa palveluissa, jonka toteutusta on SOTE sotkuin Suomessa jo järjestetty.

Euroopan komissio on vaatinut, että julkiset palvelut pidetään poissa TTIP sopimuksesta. Kuitenkin nähtävissä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat edelleen käsittelyssä. 


2 Elintarvikkeiden ja ympäristön turvallisuus

TTIP:n sääntelyasialista pyrkii tuomaan EU:n elintarviketurvallisuus- ja ympäristölainsäädännön normit lähemmäksi Yhdysvaltojen mallia. Koska Yhdysvaltain määräykset ovat paljon lievempiä, jossa yli 75 prosenttia kaikista jalostetuista elintarvikkeista sisältää geneettisesti muunnettuja ainesosia. Sen sijaan EU ei salli käytännössä mitään muuntogeenisiä elintarvikkeita. USA:ssa on myös huomattavasti lievemmät rajoitukset torjunta-aineiden käytössä. Siellä on mahdollista käyttää myös kasvuhormonia naudanlihan tuotannossa, joka on rajoitettu Euroopassa johtuen kasvuhormoni naudanlihan yhteyksistä syöpään. Yhdysvaltain maanviljelijät ovat yrittäneet saada näitä rajoituksia poistettavaksi toistuvasti Maailman kauppajärjestön kautta.

Sama koskee ympäristöä, jossa EU:n REACH-säännökset ovat huomattavasti kovempia myrkyllisille aineille. Euroopassa yhtiön on todistettava tuottamansa aine turvalliseksi, ennen kuin sitä voidaan käyttää. Yhdysvalloissa asia on päinvastoin: mitä tahansa ainetta voidaan käyttää ennen kuin se on todistettu vaaralliseksi. Esimerkiksi EU on tällä hetkellä kieltänyt yli 1200 aineen käytön kosmetiikassa ja Yhdysvallat vain 12.


3 Pankkisääntely

TTIP leikkaa molempiin suuntiin. EU:ssa halutaan Yhdysvaltain pankkialan säännöksiin löystymistä, koska Amerikan taloussäännöt ovat kovempia kuin meidän. Ne pantiin järjestykseen finanssikriisin jälkeen, jolloin pystyttiin suoraan hillitä pankkiirien valtuuksia ja välttää samanlaisen kriisin toistuminen. TTIP:n tullessa toimintaan, näkyvissä on realistinen pelko, että nämä rajoitukset poistuu kokonaan ja joudumme luovuttamaan kaikki valtuudet pankkiireille. 


4 Yksityisyydensuoja

Muistatteko ACTA:n (Anti-Counterfeiting Trade Agreement)? Se heitettiin ulos valtavalla enemmistöllä Euroopan parlamentissa vuonna 2012, kun sopimusneuvottelut herättivät runsaasti kritiikkiä kansalaistoimijoiden keskuudessa. Se oli suurin hyökkäys kansalaisten yksityisyydensuojaan, jossa internet palveluntarjoajia vaadittiin valvomaan ihmisten toimintaa verkossa. No, pelkona on, että TTIP:n avulla tuodaan takaisin ACTA:n keskeisiä elementtejä, jotka osoittavat, että jos demokraattinen lähestymistapa ei toimi, löytyy aina takaovi. Tietosuojan lakien keventäminen ja julkisuuden rajoittaminen lääkeyritysten kliinisiin tutkimuksiin on nostettu myös pöydälle.


5 Työpaikat

EU on myöntänyt, että TTIP todennäköisesti aiheuttaa työttömyyttä, koska työllisyys siirtyy Yhdysvaltoihin, jossa työelämän normit ja ammattiliittojen oikeudet ovat alhaisemmat. Sitä on jopa suositeltu, että EU:n jäsenmaat hyödyntävät EU:n tukirahastoja odotetun työttömyyden kompensoimiseksi.

Esimerkit muista vastaavista kahdenvälisistä kauppasopimuksista ympäri maailmaa tukevat tulevaa työpaikkojen menetyksiä. Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus eli NAFTA on Kanadan, Meksikon ja Yhdysvaltain välinen vapaakauppasopimus, joka on aiheuttanut Yhdysvalloissa reilun miljoona menetettyä työpaikkaa noin 13 vuoden ajalla, eikä satoja tuhansia ylimääräisiä työpaikkoja jotka luvattiin.


6 Demokratia

TTIP:n suurin uhka yhteiskunnalle on kuitenkin sen täydellinen hyökkäys demokratiaa vastaan. Yksi tärkeimmistä tavoitteista TTIP sopimuksella on ottaa käyttöön investointisuoja/sijoittaja-valtio-riitojenratkaisumenettely (ISDS), jonka avulla yritykset voivat haastaa hallitukset, jos hallitusten politiikka aiheuttaa ansionmenetyksiä yrityksille. Käytännössä se tarkoittaa, että ylikansalliset yhtiöt voivat sanella politiikkaa demokraattisesti vaaleilla valittujen hallitusten yli.

ISDS menettely on käytössä jo monissa kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ympäri maailmaa ja ne ovat johtaneet ​​epäoikeudenmukaisuuksiin esimerkiksi Saksassa, jossa ruotsalainen energiayhtiö Vattenfall on haastanut Saksan hallituksen miljardien eurojen saataviin päätöksestään luopua ydinvoimaloista Fukushiman katastrofin vanavedessä. Se on hyvä esimerkki kuinka kansanterveyspolitiikkaa otetaan haltuun demokraattisesti valitulta hallitukselta, koska energiajättiä uhkaa potentiaalinen tulonmenetys. Mikään ei voisi olla enemmän demokratian vastaista.

Tällä hetkellä on globaalisti yli 500 vastaavaa tapausta meneillä, jossa suuryritykset ovat nousseet ​​kansakuntia vastaan. Ne kaikki tapahtuvat välimiesmenettelyssä (ad hoc), jotka muodostuvat yritysten lakimiehistä, jotka nimitetään tapauskohtaisesti. Kuten Corporate Europe Observatory -ryhmä (CEO) kuvailee välimiesmenettelyä: "ad hoc on pienestä ryhmästä palkattujen eturistiriitakytkös-lakimiesten muodostamia kolmihenkisiä paneeleja...jotka ovat jo myöntäneet miljardeja euroja veronmaksajien rahaa korvauksena yrityksille."

Joten en tiedä sinusta, mutta minä olen peloissani. Äänestäisin TTIP:ta vastaan, mutta en voi. Kuten te, minulla ei ole sananvaltaa ja TTIP:n läpi menon jälkeen vielä vähemmän. Voin vain toivoa, että ihmiset ymmärtävät mitä uusi hallitus Suomessa teoillaan ajaa takaa. Ja toivoa, että ihmiset tekevät kaikkensa ettei SSS onnistu purkamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa TTIP:n vuoksi. Sillä ainakaan minä en halua suuryritysten omistamaa "demokratiaa", joka on itsemurha metodein järjestetty "meidän hyvinvoinniksi". 

---