Luonnotonta kontrollia: sosiaaliteknologia osa 2.

Luonnotonta kontrollia sarjan tarkoitus on auttaa ymmärtämään aikamme henkistä ilmastoa. Antaa uhrille apuväine ymmärtämään poliittista ja kulttuurista ympäristöä, koska Ihmisen tunnekehitys on jatkuvan silmäilyn alla. Kykymme tunnetyöhön on kuitenkin myös organisaatioiden ja sosiaaliteknologian tiedossa ja näin valjastettavissa moninaisiin tehtäviin. Taloudellisen hyödyn tavoittelu on näistä selkein. 

Analyyseja muodostetaan massojen käyttäytymisestä ja niihin pyritään vaikuttamaan. 
Sosiaaliteknologia on vain pieni osa sosiaalipsykologiaa valtiotieteiden alla, mutta teoriaa on laajasti käytetty ihmismassojen manipulointiin. Tämä video antaa näytteen sosiaaliteknologian työvälineistä.

---

Teoreetikot kuten Noam Chomsky ovat väittäneet, että systeemi on puolueellinen nykyaikaisissa viestintävälineissä. Esimerkiksi markkinointi, mainonta, ja PR eli Public Relations -teollisuuden on sanottu hyödyntävän joukkoviestintää tukien tiettyjen poliittisten ja talouselämän eliitin etuja. Tehokas ideologinen, taloudellinen ja uskonnollinen lobbaus ovat usein päätyneet vaikuttamaan koulujärjestelmään ja yleiseen mielipiteeseen keskitettyen sähköisen viestinnän vaikuttimiin.

Little Albert Experiment: kokeessa Albert vauvalle esiteltiin rotta, ja lopulta tämä hyväksyi rotan ystävällisen olemassaolon; Albert, joka ei luonnostaan omannut pelkoa rottaa kohtaan. Kokeen aikana Albert ehdollistettiin äkilliselle melulle paukuttamalla metallisia esineitä aina kun Albert näki rotan. Yhdistämällä nämä kaksi ärsykettä rotan ja melun, Albert oppi pelkäämään rottia vastauksena kova äänisiin ärsykkeisiin. Sama koe toisinnettiin uudelleen käyttäen eri eläimiä ( Pastorino & Doyle-Portilloon, 2012 ). 

Aikana kun behaviorismin perustaja John B. Watson työskenteli John Hopkins Universityssa, hän tuli päätelmään, että organismien käyttäytyminen on ennustettavissa ja siksi myös käyttäytyminen on hallittavissa. Tutkimuksen teoria perustuu ajatukseen, että kaikki käyttäytyminen on ehdollistettavissa ( Cherry, N / ). Hänen ansiokseen voidaankin lukea myös oivallus, että yhteiskunnan liikkeellepaneva voima on pelko. 

Aristoteles väitti jo Nikomakhoksen etiikassa, että on kivuliaampaa kohdata se, mitä pelkäämme, ja mukavampaa vain paeta. Ajatus siitä, että yhteiskunnan liikkeellepaneva voima on itse asiassa pelko tulee kiistanalainen, kun otetaan huomioon, että yksi tulos siitä on helpotus. Jälkimmäisen on todistanut Hobart Mowrerin valmisteleva tutkimus; vapaaehtoiset tutkimuskohteet saivat sähköiskun kun lamppu laitettiin päälle. Tämän jälkeen Mowrer jatkoi antamalla shokkeja arvaamattomalla tavalla; ilman, että lamppu toimi indikaattorina. Koe osoitti, että ahdistus taso oli korkeampi, kun pelko shokista oli ”ilmassa” ja tämän vuosi syntyi eräänlainen "hermoromahdus”. Kun sähköisku oli koettu, koehenkilöt kokivat helpottuneisuutta. Mowrer selitti tämän ilmiön kokonaisvaltaisena pelon ja terrorin atmosfäärin luomisena ja että se oli lopullista moraalitonta käyttäytymistä ( Mowrer, 1983 ).

Yksi olennainen näkökohta sosiaaliteknologiassa on tunnustaa käyttäytymisen merkitys minimoimalla analyysejä ajattelun takana; (IFF) tällaiset reaktioon perustuvat ajattelun prosessit eivät ole ennustettavissa verrattuna kollektiivisiin tilastoihin. Jos osoittaa aseella jotakuta {ärsyke} on ennustettavissa reaktio {vastaus}. Jälkimmäinen on voimassa eri olosuhteissa. Analyysien välttäminen tai minimointi on tarpeen harkittaessa käyttäytymistä muokkaavia massa ärsyke päätöksiä. 

Taylorismi & Hawthorne vaikutus

 Monet katsovat, että Fredric Taylor on tieteellisen hallinnoinnin isä. Hän, samoin kuin monet muut, ovat muokanneet taloudellisten tuotantolinjojen ymmärrystä. Taylorismi vaatii tehokkuutta ja saavuttaa sen taloudellisesti, ja jossain määrin-poistamalla vahvat persoonat, ne, jotka ovat kontrollissa tuotantoprosessista ja omaavat tieto-taidon (Waring, 1988). Otetaan esimerkiksi taitava sähköasentaja, hänet analysoidaan ja tutkitaan ja sitten hänen persoona puretaan osiksi, jonka jälkeen saavutetaan riittävä jako hänen taidoistaan yli ammattitaidottomien (Human Resources). Tämä tehdään, jotta vältetään kapina ja sen vuoksi mahdollinen rahallinen menetys, jotta saavutetaan tehokkuus riippumatta taitavasta työntekijästä. Suurin huolenaihe Taylorismissa on työntekijöden ”lagonisuus” ja "luovuuden puute", joka johtaa lopulta fysiologisiin sairauksiin, jotka itsessään vaikeuttaa työntekijöiden tyytyväisyyttä ja siten vähentää tuottavuutta. 

Hawthorne-efekti ratkaisuksi; että työntekijät voivat puhua tunteistaan ​​vähensi kapinan mahdollisuutta, huomioon otto näyttäytyi tärkeänä, vaikka työntekijöiden sosiaalinen asema säilyi ennallaan (Lauffer, 1984). Kokeilu osoittautui hedelmälliseksi, sillä se osoitti, että kun antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua ennalta yrityksen tavoitteisiin, ja että toimii niiden pohjalta, lisää tyytyväisyyttä ja siksi, tuottavuutta. Hawtorne tutkimukset osoittivat myös, että lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia äänestää yrityksen jatkosuunnitelmista, ilman että siitä seurasi minkäänlaista muutosta, lisäsi silti tyytyväisyyttä. Sillä huomiolla, että äänijakauman todellista prosenttiosuutta ei paljastettu ja tutkimuksesta vastaamassa ollut asiantuntijapaneeli oli lähtökohtaisesti johdon puolella.

Davisin ja Shackletonin teoksessa Psykologia ja työ, on kaksi erilaista määritelmää Hawthorne-ilmiölle:

”millaisen hyvänsä muutoksen, jonka työntekijät tulkitsivat tarkoitetun parantamaan hyvinvointiansa, käyttöönotto työtilanteessa sai aikaan parannuksen tehokkuudessa”

”ihmisten taipumus käyttäytyä eri lailla, kun he tietävät, että heitä tutkitaan”  

Howthorne Efekti on esimerkki sosiaaliteknologiasta työpaikalla, koska se tarjoaa ratkaisua pitkän aikavälin psykologisella ehdollistamisella. Sen oivallukset voidaan vakiinnuttaa työpaikoille, hallintoon ja kansanhallintaan. 

Sosiaaliteknologian Graalin Maljaa alettiin Amerikassa tutkia CIA:n MK-Ultra projektissa. Lopullisena tarkoituksena oli täysin kontrolloitu ihminen...tästä myöhemmin.